Nuijan päästä, osa 17 (#4, 2012)
Viikonloppuna pelatussa Jaro-Honka -ottelussa sattui rangaistuspotkutilanne, joka ei mennyt ihan putkeen. Itse asiassa tuomaristolle sattuu tilanteessa kaksi virhettä. http://youtu.be/_2DaBV7MOuc (Noin 30 sek jälkeen.)
Ensinnäkään kyseessä ei ollut niin kutsuttu feinting, sillä rangaistuspotkun suorittajan vauhti jatkuu vielä rytminmuutoksen jälkeenkin. Näin ollen tehty maali olisi pitänyt hyväksyä.
Tällä kertaa koko tuomariston keskittyminen herpaantui potkun suorittamisen aikana; erotuomari seurasi hieman liikaa rangaistusalueen rajalla olevia pelaajia, aet1 puolestaan maalivahtia. Aet2:n ja 4et:n fokus puolestaan oli enemmän yleiskuvassa kuin potkun suorittamisessa. Näin kävi mahdolliseksi tilanne, jossa erotuomarin ”tuntumalta” tehty ratkaisu meni läpi kaikilta neljältä.
Jos nyt kuitenkin oletetaan, että potkun suorittaja olisi sääntöjenvastaisesti pysähtynyt asetettuaan tukijalan pallolle, niin siinäkin tapauksessa tapahtuu sääntövirhe, sillä pallohan meni maaliin ja näin ollen rangaistuspotku olisi pitänyt uusia ja varoittaa potkaissutta pelaajaa.
Tässä tapauksessa peli kuitenkin jatkuu virheellisesti Jaron epäsuoralla vapaapotkulla. Ottelun erotuomari toimii rauhallisesti ja määrätietoisesti, mikä tietysti osaltaan vaikuttaa siihen, että tilanne jatkuu ilman sen suurempaa protestointia Hongan pelaajien taholta.
No, jos ottelun erotuomari tekee tällaisen virheen, miten muiden tuomarijoukkueen jäsenten olisi pitänyt toimia ja millaiset mahdollisuudet heillä siihen oli tässä tilanteessa?
Optimaalisesti joku muu tuomariston jäsen olisi huomannut erotuomarin virheen ja välittömästi joko kommunikaatiolaitteiden tai lipun avulla ilmoittanut tuomarille, että rangaistuspotku oli oikein suoritettu ja maali pitää hyväksyä. Todennäköisesti tämä olisi ollut erittäin hankalaa myydä kotijoukkueelle, mutta joka tapauksessa se olisi siis tuomariston kannalta ollut toiseksi paras, ja sääntöjenmukainen, ratkaisu.
No, entäpä sitten, jos muut erotuomariston jäsenet eivät havainneet erotuomarin virhettä itse rangaistuspotkun suorittamisen valvonnassa, kuten nyt kävi (tai potku todellakin olisi ollut väärin suoritettu)?
Siinä tapauksessa heidän olisi pitänyt pystyä viestimään tuomarille, että rangaistuspotku tulee uusia. (Joko kommunikaatiolaitteiden tai lipun avulla.) Tässä kyseisessä tapauksessa käytössämme oli tangenttiradiot, joissa kommunikaatiolinja ei ole automaattisesti auki ja joiden kanssa kommunikaatio on haasteellista nopeissa tilanteissa.
Tällä kertaa avustavien erotuomareiden neuvoa-antavat kommentit siitä, että peliä ollaan jatkamassa väärin, eivät olleet tarpeeksi painokkaita. Parempi tapa olisi käytössä olleilla apuvälineillä ollut kuitenkin lipun nostaminen ylös ja napin painaminen erotuomarin huomion saamiseksi. Näin oltaisiin voitu vielä päätyä keskustelun jälkeen ratkaisuun, missä rangaistuspotku olisi uusittu. Se olisi erotuomariston kannalta ollut ehkä kolmanneksi paras ratkaisu.
Tuloksena oli kuitenkin huonoin mahdollinen ratkaisu, missä jatkettiin kotijoukkueen epäsuoralla vapaapotkulla.
Ottelun tuomaristo oli kokemukseltaan ja osaamiseltaan taatusti sellainen, että tällaisten virheiden ei pitänyt olla mahdollisia. Ja silti näin kuitenkin kävi.
Olemme ottelun jälkeen keskustelleet asiasta ja todenneet virheeseen johtaneet tekijät. Olkoon tämä julkinen häpeärangaistus meille neljälle ja samalla hyvä muistutus kaikille erotuomarikollegoillemme kaikilla tasoilla – sääntötuntemuksen, keskittymisen ja ohjeiden merkitystä ei voi riittävästi alleviivata.