Kuukauden kasvo: Jammi Vesterinen

KSETK:n nettisivujen haastattelusarjan uhriksi valikoitui tällä kertaa mies ”Iidenistä”, Jammi Vesterinen!

 

Jammi Vesterinen on ollut tuttu näky jo kuuden kauden ajan Keski-Suomen jalkapallokentillä.

Moro!  Juuso käski tossa kysyyn, että mikä on Pukin maalimäärä kauden lopussa?

Ennen kauden alkua heitin, että Teemuhan tekee Valioliigassa puolet siitä mitä Championshipissä. Se noin 15 maalia vaikutti silloin aika yltiöpäisen optimistiselta, mutta eipä se ehkä sitä tainnut ollakaan.

 

Kenes poikia sitä ollaan, ja millä asialla?

Nimi on Jammi Vesterinen, ikää on kertynyt tähän mennessä 25 vuotta ja Iisalmesta ollaan tänne Jyväskylään tultu yliopisto-opintojen perässä vuonna 2014. Nyt nämä tietojärjestelmätieteen opinnot alkavat lähestyä loppusuoraansa ja maisterin paperit olisi tarkoitus saada käteen ensi vuonna.

 

Millainen on oma taustasi jalkapallon pelaajana?

 

Pelasin noin seitsemän vuotta jalkapalloa PK-37:n riveissä. Suurin menestys tuli Kokkola Cupista, jossa olimme lähes aina pudotuspelijoukkue ja mitaleitakin tuli. Uskomattomin suonenveto uraltani on kaksi maalia minuutin sisään, kun heti ensimmäisen maalin jälkeisestä aloituksesta riistin pallon, harhautin puolustajan ja heitin sellaisen ”kerran elämässä” –roikun maalivahdin yli yläkulmaan. Todellisuudessa olen kuitenkin armoton puujalka.

Kuinka innostuit ryhtymään erotuomariksi?

 

Treeneissä käyminen ei enää innostanut samalla tavalla, mutta futis kiehtoi yhä. Iisalmessa yritin mennä jo 15-vuotiaan erotuomarikurssille, mutta se oli peruttu ilman mitään ilmoitusta. Seuraavana vuonna se oli vain Kuopiossa, enkä sinne päässyt lähtemään. Tein kuitenkin jonkin verran hommia pelinohjaajana ennen kuin lopulta kävin erotuomarikurssin keväällä 2014 Jyväskylässä. Edellisenä päivänä olin saanut suoritettua koulutushaaramarssin armeijassa, ja komppanian päällikkö sanoi, että lomat on myönnetty alkamaan heti, kun palaat takaisin kasarmille. Se oli aika hyvä motivaattori, koska ajattelin että tällä kertaa en enää missaa kurssia. Sen jälkeen on tullut tuomittua pelejä täällä jo viiden kauden verran.

 

Monta peliä kaudessa tuomitset keskimäärin?

Pari-kolme peliä viikossa on yleensä se normaali tahti, mutta joskus tulee urakoitua enemmänkin. Otan kyllä myös pelejä myynnistä usein, jos ne vaan sopivat omiin aikatauluihin.

 

Mikä on urasi kohokohta?

 

Toivottavasti se on vasta tulossa. Junnujen parissa toimiminen on kuitenkin hienoa, varsinkin jos siellä näkee jonkun lupaavan pelaajan, jonka nimi jää mieleen.

 

Entä karmein kokemus?

 

En tiedä kehtaako tätä edes myöntää, mutta menköön. Otin erään alasarjamatsin tauolla korttikansion rintataskusta pois, kun aloin tarkastaa merkintöjä. Tokalle jaksolle lähtiessä unohdin kansion kopin pöydälle ja jouduin vetämään toisen puoliajan läpi ilman muistiinpanovälineitä tai niitä kortteja, koska en sen vuoksi kehdannut keskeyttää peliä ja lähteä hakemaan niitä kopista. Maaleja tuli useampi kappale ja muistin ne onneksi ulkomuistista pelin jälkeen, mutta huomattavasti haastavampi tilanne oli, kun noin vartti ennen loppua maalivahti ja hyökkääjä syöksyvät samaan palloon napit edellä ja tietysti onnistuvat törmäämään toisiinsa. Massiivisen torikokouksen jälkeen heitän siinä pelaajille sitten, että ”hei, mä voin ihan hyvin heittää teidät molemmat punaisella ulos tai sitten jatketaan tästä vaan vaparilla ja pelataan matsi loppuun ilman mitään ylilyöntejä”. Kaikille onneksi kelpasi yksimielisesti se vaparilla jatkaminen. Pelin jälkeen tuli vielä kehuja siitä miten hyvin hoidin tilanteen. En siinä viitsinyt sitten myöntää mistä oli oikeasti kyse.

RoPS:n pojat eivät olleet uskoa silmiään Jammi Vesterisen näytettyä punaista korttia syyskuisessa Puolen Suomen Liigan ottelussa.

Kerro jokin hauska sattumus!

 

Tuo edellinen tarina varmaan menisi tämänkin alle. Törmäsin Äänekoskella Sakari Kuosmaseen, joka oli tullut katsomaan tyttärensä peliä. Vielä vähän väsyneenä aivot löivät aluksi tyhjää kun mietin että tuo ääni on jostain todella tuttu, mutta en vaan muistanut että mistä. Höpöteltiin siinä sitten menemään ihan muuten vaan. Heti huulenheiton loputtua tajusinkin sitten kenen kanssa juttelin. Kannustus kaikui pelin aikana hyvin kentän toisellekin puolelle.

 

Äänekoskella myös huomattiin kerran, että kolmikon jokaisella tuomarilta löytyi samanlainen vihreä retropaita. Päätettiin sitten vetää yksi matsi niillä. Katsojat tykkäsivät ja muutama halusi ottaa kuvankin.

 

Oletko mieluummin päätuomari vai avustava?

 

Nyt olen ollut niin paljon enemmän avustavana, että se tulee huomattavasti luonnollisemmin. Kumpikin käy kyllä ihan hyvin.

 

Mikä on paras puolesi erotuomarina?

 

En provosoidu herkästi ja osaan mielestäni tulkita peliä hyvin. Otan myös rakentavaa kritiikkiä mielelläni vastaan.

 

Mistä löytyy eniten kehitettävää?

 

Kaikesta varmasti jonkin verran. Eniten ehkä sijoittumisessa ja oikeaoppisessa liikkeessä kentällä, sillä välillä huomaa aina jäävänsä ihan väärään paikkaan.

 

Tavoitteesi erotuomarina?

 

Olen pitänyt tätä harrastuksena, enkä sen takia ole kovin innolla pyrkinyt ylöspäin tuomariuralla. Viime aikoina on kuitenkin miettinyt, että voisihan sitä kokeilla havitella kohti ylempiä sarjatasoja.

 

Kuinka käsittelet epäonnistumiset ja tuomioihisi kohdistuvan kritiikin?

 

Jos virhe on tehty, niin ei niille vaan voi mitään. Pyrin kyllä siihen, etten korjaa ottelun aikana virhettä virheellä, mutta jossain sivurajan fifty-fifty -flipperipallossa saatan kyllä kääntää sen kärsineen joukkueen heitettäväksi. Kritiikkiä otan vastaan, jos se on asiallista, mutta se ”paska tuomari” -öyhötys menee nykyään aika lailla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tosin yksi ongelmani on, että valistan säännöistä joskus vähän tarpeettomankin paljon.

 

Esikuvasi erotuomarina?

 

Ehkä hieman kliseinen vastaus, mutta kyllä se on Pierluigi Collina. Jos tuomari pääsee futispelin kanteen (PES3) niin silloin on jotain tehty oikein!

 

Mitä hyvältä erotuomarilta vaaditaan?

 

Pelin ja pelaajien ymmärrystä ja tulkintaa, johtamistaitoja ja tietysti sääntötuntemusta. Mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän vaaditaan tietysti myös hyvää kuntoa.

 

Mitä mieltä olet videotarkistuksista jalkapalloerotuomaroinnissa?

 

Vähän ristiriitaiset mielipiteet tästä. Paitsioiden millintarkka hinkkaaminen minuuttikaupalla on naurettavaa, mutta toisaalta selkeiden tuomarivirheiden eliminoiminen on hyvä juttu. Näkisin, että jonkin sortin haastojärjestelmä olisi kokeilemisen arvoinen. Maalit tarkastettaisiin aina, mutta ehkä muista tilanteista valmentajan pitäisi haastaa tuomarin päätös. VAR on hyvä renki, mutta huono isäntä.

 

Kuinka houkuttelisit lisää tuomareita harrastuksen pariin?

 

En tiedä miten homma menee nykyään, mutta jalkautumalla enemmän junnujen pariin. 14-15 -vuotiaille pitäisi mainostaa tuomariuran mahdollisuutta enemmän. Jos pikkupaikkakunnille saisi yhdenkin aktiivituomarin lisää, olisi se aika hieno juttu.

Jammi Vesterinen on viittä vaille valmis tietojärjestelmätieteen maisteri.

Terveisesi mahdollisesti erotuomariuraa suunnittelevalle henkilölle. 

 

On todella monta syytä lähteä mukaan. Tässä saa toimia futiksen parissa, kunto pysyy hyvänä, oppii pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa, saa vähän rahaa, ilmainen pääsy futismatseihin jne.

 

Onko sinulla muita harrastuksia?

 

Niitä tulee ja menee, ei voi oikein sanoa mitään yksittäistä.

 

Pääseekö Suomen miesten jalkapallomaajoukkue vihdoin EM-kisojen lopputurnaukseen?

 

Aika hyvältä näyttää sen suhteen, mutta jäät on silti yhä visusti hatussa. Katsotaan, miten  Armenia-pelissä käy. Luotto on kuitenkin erittäin kova, että nyt se vihdoin ja viimein tapahtuu!

 

Kuka KSETK:n jäsen pitäisi ottaa seuraavan kerran piinapenkkiin ja mitä häneltä kuuluisi kysyä? 

Juuso Pusa:  Jos Suomi menee nyt kisoihin näiden lokakuun pelien tuloksilla, niin onko aikomusta lähteä katsomaan EM-kisoja ihan paikan päälle?