Nuijan päästä – kevyt katsaus treenikauteen ja vähän myös tulevaan

Ollaan sitten taas uuden vuoden puolella ja tähtäin tiukasti jo tulevassa kilpailukaudessa, vaikka talvi vielä tovin kestääkin. Itse käväisin kauden jälkeen omaan perinteiseen tyyliini hieman kaukomailla ja sen jälkeen olen pikkuhiljaa aloitellut harjoituskautta. Ensimmäiset liiton testitkin ovat tulossa jo ensi viikolla. Treeneissä on ollut positiivinen fiilis, sillä ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen sain päättää kauteni ilman vammoja. Näin ollen erilaisten kuntouttavien aktiviteettien sijaan minulla on ollut kerrankin mahdollisuus lähteä saman tien normaalin harjoittelun pariin. Toisaalta tämä Suomen talvi on kyllä psyykelle aina kovaa aikaa – toista oli lenkkeily Uuden-Seelannin vehreissä puistoissa. Viime vuonna jätin paluun ja testin väliin kolme päivää – siitä kärsimyksestä viisastuneena laajensin tänä vuonna aikaikkunaa kolmeen viikkoon.

Kävin muuten huvin vuoksi kokeilemassa myös tätä uutta niin kutsuttua YoYo-testiä ihan treenimielessä tuossa mennä lauantaina. Kuten mainitsin, fiilis oli treenaillessa ollut sen verran hyvä, että ajattelin ilman muuta hölkkääväni kevyesti Good arvosanalle saakka. Todellisuus oli kokonaan toinen, kun meikäläinen käveli pois radalta noin yhdentoista minuutin juoksentelun jälkeen kohdassa Very Poor – Poor. Että sillä lailla. Tämä testi tullessaan käyttöön vetää vaatimukset hieman toiselle tasolle kuin nykyinen testimme. Seuraavan kerran kokeillaan sitten ihan oikeasti, mihin puristus riittää.

Testistä kiinnostuneille:
YoYo test
Ääniraita löytyy puolestaan täältä.

Kuparisen Vesa jatkaa liiton huipputuomareiden fyysisenä valmentajana ja onkin tuonut paljon uutta esimerkiksi lämmittelyn ja harjoittelun rutiineihin. Itse en muista milloin olen viimeksi muuttanut näin paljon omia toimintatapoja esimerkiksi ottelua edeltävän lämmittelyn suhteen. Harjoittelun suhteen muutoksia on vähemmän, mutta nyt voimaharjoittelu ja niin kutsutut hermotukset ovat aiempaa enemmän mukana kaikkien ohjelmistoissa (ainakin paperilla). Treenit etenevät omalla painollaan ja pianhan alkavat jo ensimmäiset kilpailutkin, kun Liigacup, nuorten SM-karsinnat ja Suomen Cup pyörähtävät käyntiin.

Omalla kohdalla kuviot tulevat hieman muuttumaan siinä mielessä, että Blatterin Sepiltä tuli postissa nuo uudet rintamerkit, jotka oikeuttavat bisnesluokan paikkoihin Euroopan lennoilla. Todennäköisimmin oma kansainvälinen kauteni alkaa 17-vuotiaiden EM-karsinnassa joskus maalis-huhtikuun vaihteessa, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. Katsotaan. Sen verran tuli UEFA:n sivuilta kuitenkin vakoiltua, että aika mukavia sijainteja olisi noilla kevään miniturnauksilla.

Kotimaassa tuomarikentässä tapahtuu muutamia muutoksia, kun pitkäaikainen ykköstykkimme Tony Asumaa lopetti uransa ja Mikko Lehtola lähtee vuodeksi ulkomaille. Organisaatiopuolella tapahtuu niin ikään, kun erotuomarivaliokunnan puheenjohtaja vaihtuu. UEFA haluaa, että jokaisen valiokunnan pj on jatkossa liittohallituksen jäsen ja näin puheenjohtajan nuijaa heiluttaa jatkossa Kari Koskela. Ilkka Koho jatkaa tietojeni mukaan kuitenkin valiokunnassa.

No, sitten vielä muutamista edunvalvonta-asioista. Toimijakortin jatko on käsittääkseni edelleen auki, enkä ole kuullut asiasta mitään sitten marraskuun alun. Samoin on laita meidän Keski-Suomen piirin palkkioiden suhteen. Esitys on jätetty niin ikään marraskuussa. Liiton puolella on palkkiosopimuksessa menossa viimeinen vuosi kolmen vuoden sopimuksesta ja uutta pahvia aletaan veivaaman varmaankin piakkoin.

Eurooppalaisten kilpailujen seuraaminen on jäänyt tänä talvena varsin vähälle, sillä tuolla alapallon suunnalla meidän soccer ei ole erityisen kiinnostuksen kohde. Sen suhteen palaan asiaan siis myöhemmin. Maistuvia treenejä kaikille.